perjantai 21. heinäkuuta 2017

Pakkotilanteiden kertämisestä

Lainaus blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi

" Ihmisen näkövinkkelistä sanoisin, että rahavarojen puute usein aiheuttaa ihmisille pakkotilanteita, kai maanviljelijöillekin, ja se kostautuu niin maanviljelijöille kuin eläimillekin. Pakkotilanteita vähentää, jos on itse niitä uomia, mitä ihmiset yleensä toivovat elämiltään ja yhteisön toiminnalta noilla seuduin ja mitä arvoja arvostavat, mitä tekemisentapoja yms, jos siis on harmoniassa ympäristön kulttuurin niiden uomienkanssa, joita elelee, mikä lienee lähinnä kysymys siitä, että valinnat pitäisi tehdä haaveiden mukaan, niin on herkempi muidenkin haaveille ja sitäkautta sille, miltä kohden ja missä saa tukea, mihinja mihin tapaan, ja mitä taas hienotunteisesti pitäisi välttää."




torstai 20. heinäkuuta 2017

Liian ahtaan järjen jööstä vapaaksi

Tyhmän järjen yli käy yleensä koulujärki ja tyhmän koulumaisen järjen ylitse käy usein koulussa opetettava arvoihin, yhteuiskuntaan ja siirempaan taitoon liittyvä aines. Esim. vilkaisin äsken hyllystäni löytämääni filosofi Esa Saarisen lukion filosofian oppikirjaa Filosofia, lieneekö 20 vuoden takaa (mutten enää silloin itse käynyt koulua, pidin vain kirjasta, kun näin sen) ja se niin kuin nuorille ja nuorille aikuisille pääkaupunkiseudulla usein opetettava filosofialuonteinen sivistys, näytti avaavan teitä itsenäisempään elämään sivistystä hylkäämättä.
Tavallinen ihminen usein kuuntelee arkijärkeä. Silloin hyvä ohje ratkoa ongelmia on "Elä ja anna toisten elää" eli elämänmyönteisen itsekäs saa kukin olla, muttei puuttua toiusten elämään. Katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html . Samoin tervehenkisyys ratkoo usein paljon asioita huojentavalla tolalle: http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Ihan toinen on sitten suurempi sivistys, jota kauypunginkirjastosta löytää, se usein auttaa paljon, mutta vaatii perustason rtuekseen. Etenkin minulle oli aikanaan iloa maailmankirjallisuuden kiinalaisesta 2000 vuotta vanhasta klassikosta Tao-Te-Ching erityisesti Stephen Mitchellin erinomaisena englanninkielisenä käännöksenä, mutta sitä on luettava arkijärjestä tinkimättä, kulttuurieron äärellä kysymysmerkiksi jääden.

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Verhot ja elämänsisältö

Minulla on tavannut olla kierrätyksestä ostettu verho ikkunassa. Hämmästyksekseni olen huomannut, että elämäni ja elinympärisötöni on muovautunut aika lailla sentyyliseksi. Tuota kun ihmettelin, niin voiko olla, että vanhempi väki, 40+ ja etenkin 60+ osaa jo elämästä, arjesta aika monta asiaa, ja kun nuorempi naapurustossa laittaa jonkuntyyliset verhot ikkunaan ja käyttää niitä pitkään, niin he tulevat laittaneeksi nuoremmalle tistä tietä, tuollaista tavallaan kiehtovaa elämänsisältöä kuin verhoissa.?
"

11.3.2017   Kävinkatselemassa verhoja, jotka eivät olisi niin syksyaiheiset, mutta näin kevättalvella verhot näkyivät olevan talviteemalla, oli kuin ne olisivat olleet talveen identifioituneille elämästä poispäin pidättäytyville luonteenlaaduille. Niin että näkyi olevan väliä sillä, että ostaa verhot sinä vuodenaikana, jonka tyyppisiä luonteenlaatuja ja elämänasenteita jaksaa loputtomasti.
Luulen, että moni naapuri tunnistaa verhot, joten niiden tyyli luo lokeroa, jossa elät. Minulla esim. on vanhan ihmisen tyyppiset verhot, vaikka olen 45,  mikä on tavallaan hienoa ja tavallaan liikaa kotona pysyttelevää ja juuri vanhojen kanssa sosiaalista.
Kaupungin katunäkymiin, pihoille ja mökille näkyisi olevan omantyyppisensä verhot: mikä näkymä vertautuu positiivisesti verhoihin, joita katselet, ja minkä käsityksen se antaa ympäristön charmista ja siitä, mitä voit olettaa löytäväsi, kun menet ulos.
...   ...
12.7.2017   Katselin taas verhoja mutta yllättävän vaikeaa oli niiden valitseminen. Etenkin läpinäkyviä verhoja voi kai käyttää lähinnä vain kesällä, kun ei sisällä ole valoja mutta ulkona on vehreää ja kaunista. Verhoja näkyi olevan eri vuodenaikojen henkisille ihmisille ja erihenkisiä versioita kustakin vuodenajasta, esim. juhannus ja keskikesä - yleensä loppukesän tyylissäon huomautus kohta kylmää vettä saat niskaasi / koulut alkavat tms. Ostin sitten paksut keskikesän tyyliset verhot. Verhoja oli eri tarkoituksiin, eri elämänasenteilla, erilaisin näkemyksin asumisesta, asuinympäristöstä, eri ikäisille, erilaisen elämänviisauden, haavetaitotason, ihmsityypin, sosiaalisuuden, aseman tyypin ja toimeliaisuuden tyypin omaaville, siis myös erityyppisen elämänlaadun tuovia, ikään kuin uomia. Oli myös eri arvot omaaville, mistä syystä symboliväreihin (myös muiden tulkintoina) ja ostopaikkakunnan vetonauloihin on olennaista kiinnottää huomiota. Verhojen nimistä näytti oppivan jotakin siitä, mitä niissä oli haettu. Kukkaverhot eivät näyttäneet ainakaan kaikki olevan niin yksioikoisen hyväratkaisu naisille kuin luulisi, vaanmoni mies kai luokittelee ne "mitkä lie verhot"-lokeroon, jolloin ei siitä ainakaan  hyvää elämää automaattisesti saa.
"
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Syöminen pulasta pois pääsemisen keinona

Yksi usein suositeltu keino päästä pois pulasta on syödä. Mutta se kaipaa lisää selittämistä,sillä vyöväthän useimmat tavalliset ateriat niin kuin terveellistä on. Pitäisi pulasta päästäkseen syödä aina kun on energiavajetta, siis harmaa säkkyräinen olo, vähän kuin television lumisadetta lähiympäristössä tai kohdalla, mutta tässä on se erikoisuus, se luonnottomalta tuntuva seikka, että pitäisi syödä, vaikka tuo olo johtuisi siitä, että joku muu kuin sinä on nälissään, epäviisas, uupunut tms tai vaikka johtuisi paikasta, jossa olet, aiheesta, jonka kanssa olet tekemisissä, tms. Syödään sen verran, että on hyvin syönyt olo, kuin lauantain tai sunnuntain leppoisa tunnelma vapaapäivän voimavaroineen ja eheyksineen. Ja huolehditaan aina näin, mikä joskus tarkoittaa tosi usein syömistä, muttei välttämättä tarvitse isoa ateriaa kerralla, jollei olon korjaaminen eheän suojaisaksi sitä vaadi. Syödään terveellisesti ja mielitekojenmukaan, vähän juhlavastikin, jotta on juuri hyvin laittanut energian- ja ravinnontarpeen kannalta itselleen ja noihin oloihin. Lisäksi olisi hyvä harrastaa ruuan jälkeen musiikkia, uskontoa, ylentävää lukemista, luonnon viisautta tms, missä noiden voimavarojen avulla nousee ylemmäs ymmärryksessä ja elämässä pärjäämisessä, maailman saamisessa hyvälle tyolalle ja sosiaalisen tilanteensa myös.

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Paremmille teille

Joskus aikanaan, kun en ollut oikein jaksavainen siivoamaan ryhtymisessä, niin keksin sellaisen, että jos joskus oli hyvä aikaansaava päivä, vaikkapa kiva sää ulkoilla tai muuten hyvä toimelias mieli, niin jos silloin siivosin vaikkapa huoneen jonkin nurkan ja laitoin kivaksi, niin että työn jälkeen jäi tuota hyvänaikaansaavan mielialan henkeä, niin saatoin siitä sitten ottaa mallia elämään, saada vauhtia ja siivota sen mallin mukaan myöhemmin loputkin huonetta. Vastaava tuntuisi toimivan mielialan paratajana: kun hyvänä hetkenä, jolloin elämä sujuu hyvin, laittaa jonkin seudun huoneestaan kivemmaksi, niin se jotenkin kantaa jaksavaisuutta paremmin kuin huonona hetkenä romahdelleet kohdat. Ja niin saa jaksavaisuuden suurin piirteins ille tasolle noin keskimäärin.
Vastaavaa voi tehdä muiden elämän asioiden kanssa: jos vaikka pidät jostakin laulusta tai muusta elämänalueesta kovin, niin voit päättää olevasi sillä tavoin suuntautunut, löytää uomasi niiltä kohden, ja karsia, laiminlyödä ja jättää muille niin harrastuneille työt, joita pitdät luonteellesi tai jaksavaisuudellesi sopimattomina. Tai ainakin löytää niille kivemman muodon. Vaihtaa siis ihmistyyppiäsi noin haaveisiisi päin. Mutta aina se ei käy muiden silmissä, mutta huojentaa kumminkin omaa elämää, kun voi saada sen uomat paremmiksi.